Talouden odotetaan nousseen taantumasta kolmannella neljänneksellä supistumisensa jälkeen toisella neljänneksellä pandemian seurauksena; tiedot viittaavat kuitenkin heikkoon elpymiseen. Taloudellinen toiminta kiihtyi heinä -elokuussa toisen vuosineljänneksen supistumisesta, vaikka kasvu menetti höyryä kesäkuun huippuunsa verrattuna. Samaan aikaan työttömyysaste nousi lähes kolmen vuoden korkeimmalle tasolle syyskuussa ja kuluttajien luottamus laski samassa kuussa alimmalle tasolle sitten toukokuun, mikä todennäköisesti rajoittaa yksityisiä menoja. Ulkoisella puolella tavaraviennin lasku jatkui heinä -elokuussa, vaikkakin hitaammin kuin toisella neljänneksellä. Poliittisella tasolla hallitus esitti 15. lokakuuta vuoden 2021 talousarvioesityksen, jossa julkisen velan ennustettiin kasvavan, mutta julkisen talouden alijäämä supistuu vuoteen 2020 verrattuna. ympäristöasiat.
Suomen talouskasvu
Talous kasvaa ensi vuonna voimakkaasti toipumalla tämän vuoden koronaviruksen aiheuttamasta BKT: n supistumisesta. Talouksien uudelleen avautumisen odotetaan elpyvän, kun kansainvälinen matkailu ja ulkomaankauppa elpyvät, mutta tukevat sekä kotimaista että ulkoista kysyntää. Epävarmuus jatkuu kuitenkin viruksen uusien aaltojen yli, mikä sumentaa näkymät. FocusEconomics -paneelien mukaan BKT kasvaa 3,1% vuonna 2021, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime kuussa, ja 2,1% vuonna 2022.
ULKOMAANKAUPPA
Suomi on erittäin teollistunut maa, jonka talous on vahvasti riippuvainen ulkomaankaupasta, joka edusti 79 prosenttia sen BKT: sta vuonna 2019 (Maailmanpankki). Samana vuonna Suomi vei pääasiassa öljyjä, paperia ja autoja; tuonti raakaöljyä, autoja, maaöljyjä, moottoriajoneuvojen osia, lääkkeitä, puhelimia ja automaattisia tietojenkäsittelykoneita. Metsäteollisuus on elintärkeää maan taloudelle, ja tämän luokan tuotteiden osuus kokonaisviennistä oli 19% vuonna 2019. Suomen ulkomaankauppa on kärsinyt vakavasti COVID-19-kriisistä, joka johti kansainvälisen kaupan jyrkkään vähenemiseen: IMF: n arvioiden mukaan Skandinavian maan vienti on vähentynyt 9,9% vuonna 2020, ja tuonti seuraa samaa suuntausta (-7%). Koska tilanteen odotetaan vakiintuvan vuoden 2021 aikana, molempien indeksien pitäisi elpyä ( +5,5% ja +3,3%).
Tilastokeskuksen tietojen mukaan tärkeimmät kauppakumppanit olivat Saksa (14,6%), Ruotsi (10,4%), Yhdysvallat (7,4%) ja Alankomaat (6,1%), kun taas maan tuonti tuli pääasiassa Saksasta (15,7%) , Venäjä (13,6%), Ruotsi (11,1%) ja Kiina (7,5%).
Suomen kauppatase oli perinteisesti ollut positiivinen aiemmin, mutta supistunut viime vuosina ja kääntynyt negatiiviseksi vuodesta 2012. Vuosi 2019 ei ollut poikkeus, vaikka ero kaventui jatkuvasti: tavaroiden kokonaisvienti (73,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria, -3,2% vuotta aiemmasta) lähes vastasi tuonnin kokonaisarvoa (73,7 miljardia dollaria, -6,3% vuotta aiemmasta); ottaa huomioon, että palvelujen vienti oli 34 miljardia Yhdysvaltain dollaria verrattuna lähes 36 miljardin dollarin tuontiin (vuotuinen lisäys 7,5 prosenttia ja 3,5 prosenttia – WTO: n tiedot).